HPK
Hämeenlinnan pallokerhon epäviralliset sivut - päivitetty 10.7.1999

  Hämeenlinnan Pallokerho
pääsarjassa pelatut kaudet
seuran johto
HPK:n historiaa
entisiä pelaajia
jäädytetyt numerot
Rinkelinmäen jäähalli
ajo-ohje hallille

Jäädytetyt pelaajanumerot

2

Eero Salisma
s. 16.12.1916 87ott. 31+25=56 70min.

Eero "Luiro" Salisma on yksi hämeenlinnalaiskiekon suurimmista legendoista. Luiro oli valtakunnan huippua jääkiekon lisäksi myös pesä- ja jääpallossa. Salisma aloitti kiekkouransa Tarmossa, mutta siirtyi HPK:n liigaan nousseeseen joukkueeseen vuonna 1949. Pelaamisen ohella Luiro toimi myös HPK:n valmentajana. Tarmossa Salisma pelasi hyökkääjänä maankuulussa ketjussa yhdessä Matti Karumaan ja Keijo Kuuselan kanssa. Hän oli mukana joukkueessa, joka voitti Suomen mestaruudet vuosina 1948 ja 1949. HPK:hon siirryttyään Luiro siirtyi puolustajan paikalle ja ainakaan peliajasta ei ollut puutetta. Salisma näet pelasi usein koko 60 minuuttia!

Suuri peliaika yhdessä valmentajavastuun kanssa kuitenkin kostautuivat: Salisma sai mahahaavan ja joutui jättämään väliin kahdet MM-kisat. Ensimmäisessä suomalaisessa jääkiekon olympiajoukkueessa Salisma sen sijaan pelasi Oslossa vuonna 1952. Samana vuonna HPK ylsi ensimmäistä kertaa mestaruussarjan loppuotteluun Ilvestä vastaan. Luiron osalta ottelut eivät menneet suunnitelmisen mukaan. Luiro taklasi ensimmäisessä osaottelussa Ilveksen Aarne Honkavaaraa aiheuttaen tälle aivotärähdyksen. Tuohon aikaan kontaktipeliä ei juurikaan harrastettu ja hyökkäysaluella ei saanut taklata lainkaan. Niinpä Luiro ajettiin kentältä ja HPK hävisi ottelun. Ottelun jälkeen mestaruussarjan pomot (Tampereelta koko sakki) väsäsivät eriskummallisen säännön: jos Luiro saisi toisessa ottelussa jäähyn ajettaisiin hänet välittömästi kentältä. Toisen ottelun ensimmäisessä erässä ilvespeluri sitten filmasi Salisman jäähylle ja pelit olivat siltä keväältä ohi.

 

17

Juha Hietanen
s. 20.4.1955 496 ott. 116+153=269 275min.

Juha Hietasella on eniten otteluja HPK:n paidassa. Hän pelasi lähes 500 ottelua oranssipaidoissa ja oli joukkueen kantavia voimia monen vuoden ajan. Palloilu-uransa Jussi aloitti Tarmon puolella, mutta vaihtoi Kerhoon jo juniori-iässä. Hän pelasi jalkapalloa HPK:n edustusjoukkueessa aina vuoteen 1974 asti, jolloin vaihtoi lajin jääkiekkoon.

Jääkiekkouransa alkuvuodet Hietanen pelasi hyökkääjänä, mutta HPK:n valmentajaksi 1980-luvun alussa tullut Hilpas Sulin vaihtoi pelipaikaksi puolustuksen. Puolustajana Hietanen löikin itsensä lopullisesti läpi. Hän oli erinomainen pelin avaaja ja sijoittumiskyky oli huippuluokkaa. Jussi valittiinkin puolustajana monta kertaa ykkösdivisioonan tähdistöön.

Hietasen uran ainoa liigakausi 1983-84 oli sen sijaan joukkueelle paha pettynys. Divisioonassa voittamaan tottunut joukkue hävisi otteluita toisensa perään. Tilastot tosin tekevät HPK:sta huonomman kuin se olikaan - yhden maalin tappiota tuli toistakymmentä. Jussin uran viimeinen kausi 1986-87 oli samalla HPK:n "Matkalla huipulle"-projektin ensimmäinen vuosi.

 

18

Hannu Savolainen
s. 11.7.1953 456 ott. 227+327=554 637min.

Hannu Savolaista, jos ketä, voidaan pitää peruskerholaisena. Värikkään pelaajauran, joka kesti vuodesta 1969 aina vuoteen 1987, ainoa "häpeätahra" on yksi Lahden Kiekkoreippaassa vietetty liigakausi. Ura HPK:ssa ei jäänyt pelkäästään pelaamiseen. Pelikenttien jäätyä on Hanski ollut mukana seuran valmennuspuolella.

Uransa Hanski aloitti suomensarjan joukkueessa 1960-luvun lopulla. Pelipaikaksi vakiintui alusta asti keskushyökkääjän tontti. Parhaiten Hanski muistetaan ketjun Pentti Pietilä-Savolainen-Heikki Heinänen nokkamiehenä. Hanski on edelleen ykkösdivisioonan eniten maaliin johtaneita syöttöjä antanut pelaaja ja pistepörssissäkin sijoitus on neljäs. Pelityyliä kuvastaa myös hyvin se, että divisioonan kaikkien aikojen jäähytilaston kärkitila on samalla miehellä.

Kaudeksi 1978-79 Savolainen siirtyi Lahden Kiekkoreippaan liigamiehistöön. Vaikka pelit liigassa sujuivatkin, oli reissaaminen Lahden ja Hämeenlinnan välillä liian raskasta ja niinpä Hanski palasi takaisin Kerhoon seuraavalla kaudella. HPK:n noustua liigaan jätti silloinen valmentaja Raimo Määttänen joukkueen ja Hanski päätti kokeilla valmentamista liigassa ilman aikaisempaa valmentamiskokemusta. Kausi oli katastrofi ja Hanski pelasi pelikentille vielä muutamaksi kaudeksi. Valmentaminenkin sujui jatkossa paremmin: Hanski valmensi joukkueen pronssille kaudella 1990-91.

 

24

Mika Lartama
s. 17.3.1963 249 ott. 107+122=229 229min

Mika Lartaman ikäluokka eli 1963-syntyneet on yksi parhaista HPK:n junioriikäluokista seuran historiassa. Samassa juniorijoukkueessa Larun kanssa pelasivat mm. Juha Virtanen, Jouni Kalliokoski ja Teijo Savijoki. Uran alku oli Larulle hankala ja hän pohtikin jääkiekon lopettamista 12-vuotiaana, kun pelikavereilla luistin kulki paremmin.

Peli alkoi kuitenkin kulkea ja liigajoukkueeseen Laru nostettiin jo 15-vuotiaana. Kerhon ensimmäisen liigakauden jälkeen Lartama pelasi vielä yhden vuoden divisioonajoukkueessa ennen kuin siirtyi omien sanojensa mukaan "rahan takia" Turun Tovereihin. Turun reissu kesti kaksi kautta ennen kuin paluu HPK:hon tapahtui.

Paluu tapahtui HPK:n noustua jälleen liigaan ja Alpo Suhosen tultua joukkueen valmentajaksi. Kausi sujui joukkueelta ja Larulta itseltäänkin yli odotusten ja tuloksena oli lopulta kahdeksas sija. Ura jatkui vielä useiden vuosien ajan, joilta muistoina on myös HPK:n saavuttamat himmeämmät mitalit.